Luang Prabang on omituinen kaupunki. Saavuin tanne tuossa puoli 11 paikallista aikaa eilen illalla 11 tunnin bussimatkan paatteeksi. Ylitin Thaimaan ja Laosin rajan Chiang Kongista ja vaihdoin slowboatin bussiin, jonka piti matkata noin 7 tuntia tanne Luang Prabangiin. Noh, maantiet taalla Laosissa ovat aika kehnossa kunnossa (maanvyorymia, sortuneita kohtia, hiekkapatkia seka kertakaikkiaan kasittamattomia kinttupolkuja), joten rikoimme matkan varrella 3 bussia... Sen ajan kun bussit olivat ehjia, laosilainen kuskimme rankaisi menopeleja ajamalla niilla noin 80km/h pitkin kapeita vuoristoteita. Valilla vahan pelotti.
Seura oli kuitenkin suhteellisen miellyttavaa, ja sai ajatukset pois kuoppaisesta kyydista. Matkaseuranani talla hetkella on kaksi Amsterdamilaista nuorta miesta, uimakoulun opettaja Frank seka ylikersantti Jamie. Loysimme miellyttavan hostellin 50000 kip yolta (n5e), halvemmallakin voisi loytya, mutta talla hetkella miellyttavinta on vaan rentoutua rankan bussimatkan jalkeen.
Huomenna vuokraamme skootterit ja lahdemme katselemaan vesiputouksia, ylihuomenna tarkoituksena olisi laskea koskea kajakilla, ja ehka alamakipyorailla. Rankkaa tama lomaileminen kun pitaa harrastaa kaikenlaista.
Luang Prabang on ehka yksi viehattavimmista kaupungeista joita olen tahan mennessa reissullani nahnyt. Ilma on lampimampi ja kosteampi kuin Chiang Maissa. Rakennuksissa nakyy ranskan siirtomaa-ajan vaikutus, samoin kuin ruokakulttuurissa(aamiaispatonkeja jne.) Kaikenkaikkiaan hyvin rauhallinen ja miellyttava kaupunki. Kaikki ravintolat ja baarit sulkevat ovensa jo 1130, jolloin alkaa ulkonaliikkumiskielto kiitos paikallisen kommunistihallituksen. Nyt ajattelin suunnata kulkuni paikalliselle terassille ja katsella maailman menoa beer lao kadessani.
E
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti